Tokio

Tiesitkö että...?

Japanissa 2019 oli kaksi eri vuotta

Japanissa on 2,6–5 miljoonaa myyntiautomaattia riippuen siitä, kuka laskee ja milloin. Japan Vending System Manufacturers Association arvioi, että luku oli noin 2,6 miljoonaa joulukuussa 2024; vanhemmat arviot alan huipusta yli 4 miljoonan.

Kumman luvun valitsetkin, suhde on sama: suunnilleen yksi kone jokaista 23–30 ihmistä kohden – maan suurin tiheys. Pelkästään juomaautomaatteja on yli kaksi miljoonaa.

Yhdysvalloissa on vertailukelpoinen kokonaismäärä, joka jakautuu 25 kertaa suuremmassa maassa, jossa on lähes kolminkertainen väestö.

Koneita ei ole piilotettu myymälöissä. Ne seisovat ulkona, ilman valvontaa, julkisilla jalkakäytävällä, juna-asemilla, vuoristopoluilla, pyhäkköalueiden sisällä ja riisipeltojen vieressä keskellä ei mitään – valaistuna koko yön, täynnä rahaa ja varastoja, vuosikymmeniä kerrallaan. Alan oma selitys on tyly: ilkivalta on pyöristysvirhe.

Useimmat myyvät kuumia ja kylmiä juomia samasta koneesta samaan aikaan, merkitty あったか～い punaisella ja つめた～い sinisellä.

Ja sukujuuret ovat parempia kuin sen tarvitsee olla. Japanin ensimmäisen myyntiautomaatin patentoi vuonna 1888 Tawaraya Koshiki, nykyisen Shimonosekin alueella. Se annosteli tupakkaa, ja mekanismi muokattiin karakurista** – perinteisestä japanilaisesta kelloautomaatista.

Myyntiautomaatit ovat polveutuneet käännettävistä nukeista.

Kello: joka on kohtuullinen paikka aloittaa maassa, jossa on kaksi kalenteria kerralla ja joka odottaa kaikkien pysyvän ajan tasalla.

Japanissa käytetään gregoriaanista kalenteria seireki ja sen rinnalla wareki, joka laskee vuodet keisarin hallituskauden mukaan. Nykyinen aikakausi, Reiwa, on 232., ja se alkoi 1. toukokuuta 2019.

Koska aikakausi päättyy, kun hallituskausi päättyy, eivätkä hallitukset odota tammikuuta, vuosi 2019 oli Japanissa kaksivuotinen: Heisei 31 - 30 huhtikuu, Reiwa 1 1. toukokuuta alkaen.

Kaksikymmentä vuotta yksin vuoristopolulle jätetty kone ja kalenteri, jossa vuosiluku voi vaihtua huhtikuun puolivälissä. Molemmat toimivat samasta syystä: kaikki tietävät säännöt, eikä kukaan tarvitse valvontaa.

Japanissa on kaksi kalenteria vierekkäin. On olemassa seireki (西暦), gregoriaaninen kalenteri, jota käytetään kaikkialla muualla. Ja siellä on wareki (和暦), joka laskee vuosia keisarin hallituskauden mukaan.

Jokaisella aikakaudella on nimi – gengō (元号) – jonka hallitus valitsee tutkijapaneelin neuvosta. Kun uusi keisari liittyy, aikakausi vaihtuu ja vuosiluku palautuu yhteen. Ensimmäistä vuotta ei kutsuta vuodeksi 1, vaan gannen (元年), "alkuperävuosi".

Nykyinen aikakausi on Reiwa (令和), jonka Japanin ulkoministeriö on virallisesti kääntänyt "kauniiksi harmoniaksi". Se alkoi 1. toukokuuta 2019, kun keisari Naruhito liittyi - päivää keisari Akihiton luopumisen jälkeen, ensimmäinen Japanin keisarillinen luopuminen noin kahteensataan vuoteen.

Virallisessa kalenterissa on 232. aikakausi.

Joten gregoriaaninen vuosi 2026 on Reiwa 8 (令和8年). Aritmetiikka on: Länsivuosi miinus 2018.

Kello: tässä on seuraus, joka saa ihmiset kiinni.

Aikakausi päättyy, kun hallituskausi päättyy, mikä voi tapahtua minkä tahansa kuukauden päivänä tahansa. Se ei odota tammikuuta.

Länsivuosi 2019 oli siis Japanissa kaksi vuotta. 1. tammikuuta 30. huhtikuuta se oli Heisei 31. 1. toukokuuta ja 31. joulukuuta välisenä aikana se oli Reiwa 1. Tuona vuonna päivätty asiakirja on oikea kummalla tahansa nimellä riippuen siitä, kummalle puolelle 30. huhtikuuta se kuuluu.

Järjestelmä ei ole seremoniallinen. Se näkyy verolomakkeissa, asuintodistuksissa, ajokorteissa, valtion budjeteissa ja lakiasiakirjoissa. Painetuissa lomakkeissa aikakausi lyhennetään usein yhdeksi roomalaiseksi kirjaimeksi – R tarkoittaa Reiwaa, H tarkoittaa Heisei, S on Shōwa, T tarkoittaa Taishōa, M tarkoittaa Meijiä – joten japanilaisessa lisenssissä päivämäärä voi olla R8.5.7, mikä tarkoittaa 7. toukokuuta 2026.

Alla on vielä yksi kerros, jota käytetään harvoin: kōki (皇紀), keisarillinen kalenteri, joka alkaa legendaarisesta Japanin perustamisesta vuonna 660 eaa. Tällä laskennalla 2026 on vuosi 2686.

Ja itse kello? Japani käyttää UTC+9:ää, joka on rakennettu 135. pituuspiirille. Tokio sijaitsee lähes 140° itäisessä kulmassa – mikä tarkoittaa, että Tokio on yksi harvoista kaupungeista tässä sarjassa, jonka kello käy takana oman aurinkonsa, noin 19 minuuttia.

Vuotuinen päivänvalon vaihtelu