Paikallinen aika nyt: Tokio

Päivänvalo vuoden mittaan: Tokio

Tiesitkö?

Japanissa 2019 oli kaksi eri vuotta

Japanissa on 2,6–5 miljoonaa myyntiautomaattia riippuen siitä, kuka laskee ja milloin. Japan Vending System Manufacturers Association arvioi, että luku oli noin 2,6 miljoonaa joulukuussa 2024; alan huippuvuosien vanhemmat arviot ylittävät 4 miljoonaa.

Laskutavasta riippuen se tarkoittaa suunnilleen yhtä automaattia 25–50 ihmistä kohden – yksi maailman suurimmista tiheyksistä. Pelkästään juoma-automaatteja on yli kaksi miljoonaa.

Yhdysvalloissa on vertailukelpoinen kokonaismäärä, joka jakautuu 25 kertaa suuremmalle maalle, jossa on lähes kolminkertainen väestö.

Automaatteja ei ole piilotettu myymälöiden sisälle. Ne seisovat ulkona, ilman valvontaa, julkisilla jalkakäytävillä, juna-asemilla, vuoristopolkujen lähtöpisteissä, pyhäkköalueiden sisällä ja riisipeltojen vieressä keskellä ei mitään – valaistuna koko yön, täynnä rahaa ja tuotteita, vuosikymmeniä kerrallaan. Alan oma selitys on tyly: ilkivalta on pyöristysvirhe.

Useimmat myyvät kuumia ja kylmiä juomia samasta koneesta samaan aikaan, merkittyinä: あったか～い punaisella ja つめた～い sinisellä.

Ja sukujuuret ovat hienommat kuin olisi tarpeen. Japanin ensimmäisen myyntiautomaatin patentoi vuonna 1888 Tawaraya Kōshichi, nykyisen Shimonosekin alueella. Se myi tupakkaa, ja sen mekanismi oli sovellettu karakuri-nukeista – perinteisistä japanilaisista kellokoneistolla toimivista automaateista.

Myyntiautomaatit ovat polveutuneet vedettävistä mekaanisista nukeista.

Kello: mikä on sopiva lähtökohta maalle, joka käyttää kahta kalenteria yhtä aikaa ja odottaa kaikkien pysyvän kärryillä.

Japanissa on kaksi kalenteria vierekkäin. On olemassa seireki (西暦), gregoriaaninen kalenteri, jota käytetään kaikkialla muualla. Ja on wareki (和暦), joka laskee vuosia keisarin hallituskauden mukaan.

Jokaisella aikakaudella on nimi – gengō (元号) – jonka hallitus valitsee tutkijapaneelin neuvosta. Kun uusi keisari nousee valtaistuimelle, aikakausi vaihtuu ja vuosiluku palautuu yhteen. Ensimmäistä vuotta ei kutsuta vuodeksi 1, vaan gannen (元年), ”alkuvuosi”.

Nykyinen aikakausi on Reiwa (令和), jonka Japanin ulkoministeriö on virallisesti kääntänyt ”kauniiksi harmoniaksi”. Se alkoi 1. toukokuuta 2019, kun keisari Naruhito nousi valtaistuimelle – päivä sen jälkeen, kun keisari Akihito oli luopunut kruunusta. Se oli ensimmäinen japanilaisen keisarin kruunusta luopuminen noin kahteensataan vuoteen.

Se on laajimman laskutavan mukaan 248. aikakausi, tai 232., jos Pohjoisen hovin aikakausia ei lasketa.

Joten gregoriaaninen vuosi 2026 on Reiwa 8 (令和8年). Laskukaava on: länsimainen vuosiluku miinus 2018.

Tästä seuraa asia, joka yllättää monet.

Aikakausi päättyy, kun hallituskausi päättyy, mikä voi tapahtua minkä tahansa kuukauden minä tahansa päivänä. Se ei odota tammikuuta.

Länsivuosi 2019 oli siis Japanissa kaksi vuotta. Tammikuun 1. päivästä huhtikuun 30. päivään se oli Heisei 31. Toukokuun 1. päivästä joulukuun 31. päivään se oli Reiwa 1. Tuona vuonna päivätty asiakirja on oikea kummalla tahansa nimellä riippuen siitä, kummalle puolelle 30. huhtikuuta se kuuluu.

Järjestelmä ei ole seremoniallinen. Se näkyy verolomakkeissa, asuintodistuksissa, ajokorteissa, valtion budjeteissa ja lakiasiakirjoissa. Painetuissa lomakkeissa aikakausi lyhennetään usein yhdeksi roomalaiseksi kirjaimeksi – R tarkoittaa Reiwaa, H Heiseitä, S Shōwaa, T Taishōa ja M Meijiä – joten japanilaisessa ajokortissa päivämäärä voi olla R8.5.7, mikä tarkoittaa 7. toukokuuta 2026.

Alla on vielä yksi kerros, jota käytetään harvoin: kōki (皇紀), keisarillinen kalenteri, joka alkaa legendaarisesta Japanin perustamisesta vuonna 660 eKr. Tällä laskutavalla 2026 on vuosi 2686.

Ja itse kello? Japanissa on käytössä UTC+9, joka perustuu 135. pituuspiiriin. Tokio sijaitsee lähes 140° itäistä pituutta – joten Tokio on yksi tämän sarjan harvoista kaupungeista, joiden kello käy jäljessä omasta auringostaan, noin yhdeksäntoista minuuttia.