Ateena

Tiesitkö että...?

Ateena omistaa 2000 vuotta vanhan tietokoneen, jota kukaan ei huomannut vuoteen

Kreikassa on noin 120 miljoonaa oliivipuuta.

Väkiluku on noin 10,4 miljoonaa. Tämä tarkoittaa yksitoista tai kaksitoista puuta kreikkalaista kohden. Noin 450 000 perhettä on riippuvainen oliiviöljystä ensisijaisena tai toissijaisena tulonlähteenä. Oliiviöljyn osuus maan koko maataloustuotannon arvosta on noin 9 %, kaikesta viennistä 2–3 % ja elintarvikeviennistä 20 %.

Nyt kaikki toistavat tilastot, mikä on silloin mielenkiintoista.

Tulet lukemaan jatkuvasti, että kreikkalaiset kuluttavat enemmän oliiviöljyä henkilöä kohden kuin kukaan muu maan päällä – yleensä 20 litraa vuodessa, joskus 24 litraa. Kukin yli viisi gallonaa. Se on upea hahmo ja sitä on kaikkialla.

Kansainvälinen oliivineuvosto, joka itse asiassa mittaa tätä, arvioi Kreikan kulutuksen asukasta kohden 9,3 kiloa maaliskuun 2025 tilastoissaan. Euroopan komission mukaan se oli 17,9 kiloa vuonna 2011/2012. Kreikkalainen oliiviöljyalan julkaisu arvioi hieman yli seitsemän litraa satovuodelle 2025–2026 – kaksi litraa vähemmän kuin kaksi vuotta aiemmin – ja sanoo selvästi, että kreikkalaiset eivät ehkä enää käytä enemmän oliiviöljyä henkilöä kohden kuin kukaan muu, mitä he tekivät aiemmin.

Rehellinen versio on siis: Kreikka on edelleen ensimmäinen tai lähellä sitä, määrä laskee kovaa vauhtia ja laajassa levikkeessä oleva luku on karkeasti kaksi-kolme kertaa nykyinen mitattu.

Mittakaavassa amerikkalaiset kuluttavat noin litran vuodessa. Jopa deflatoitu Kreikan luku on seitsemän kertaa suurempi.

Kello: Ateenalla on aikaisempaa kokemusta siitä, että kuuluisan esineen lukeminen oikein kestää kauan.

Vuonna 1900 sieni-sukeltajat löysivät roomalaisen laivanhylyn Antikytheran edustalta. Heidän nostamiensa pronssien joukossa oli syöpynyt pala, joka istui huomiotta noin vuoden, kunnes toukokuussa 1902 arkeologi Valerios Stais huomasi hammaspyörän sen sisällä.

Se osoittautui vaihteistoiseksi tähtitieteelliseksi tietokoneeksi, joka rakennettiin noin 150–100 eaa. Kesti vuoteen 2005 ja CT-skannauksen paljastaa tuhansia kreikkalaisia ​​merkkejä piilossa korroosion sisällä – käytännössä käyttöopas, jota ei ole luettu kahteentuhanteen vuoteen.

Ateena ei ole kaupunki, joka kiirehtii lopulliseen hahmoon.

Vuonna 1900 Symin saaren sieni-sukeltajat olivat matkalla Pohjois-Afrikkaan, kun myrsky pakotti heidät pakenemaan Antikytheran, Kreetan ja Peloponnesoksen välisen kivisen saaren edustalle. He menivät alas katselemaan ympärilleen ja löysivät noin 45 metrin korkeudelta roomalaisen haaksirikkoutumisen, jossa oli pronssi- ja marmoripatsaita.

Kreikan hallitus järjesti pelastuksen. Seuraavan vuoden aikana se löysi upeita esineitä - Antikythera Efeben, Filosofin pään, amforoita, koruja, lasia - ja kaikki se meni Ateenan kansalliseen arkeologiseen museoon.

Löytyi myös ruostunut pronssipala, joka oli suunnilleen suuren kirjan kokoinen. Kukaan ei katsonut sitä tarkasti. Se istui museon nurkassa.

17. toukokuuta 1902 arkeologi Valerios Stais huomasi kokkaran kuivuneen ja halkeavan ja että sen sisällä oli hammashammaspyörä.

Antikythera-mekanismi rakennettiin noin 150–100 eKr.. Se on käsin kampitettu pronssinen laskin, ja se on maan vanhin tunnettu analoginen tietokone. Se seurasi aurinkoa ja kuuta, toisti Kuun epäsäännöllisen liikkeen käyttämällä epäkeskistä vaihdetta ja neulaa, ennusti auringon- ja kuunpimennyksiä Saroksen syklin ajan, juoksi 19-vuotisen metonisen kalenterin, osoitti viiden antiikin aikana tunnetun planeetan sijainnin ja laski alas niiden neljän vuoden syklin, Panhensellisen olympialaisten joukossa.

Vain noin kolmasosa siitä on säilynyt, nyt 82 palasena, mukaan lukien 30 ruostunutta hammaspyörää. Suurimmassa hammaspyörässä oli 223 hammasta, joista jokainen viilattiin käsin.

Mitään vastaavaa mekaanista monimutkaisuutta ei esiintyisi missään maapallolla noin 1 400 vuoteen.

Ja sisällä oli vielä yksi asia. Kun korkearesoluutioinen CT-skannaus otettiin käyttöön vuonna 2005, se paljasti tuhansia pieniä kreikkalaisia ​​merkkejä, jotka oli kaiverrettu hammaspyörien väliin – pronssiin kirjoitettu ohjekirja, jota ei ollut lukenut kaksituhatta vuotta.

Kello: käytät tällä hetkellä laitetta, joka näyttää kellonajan kaupungeissa ympäri maailmaa, seuraa auringonnousua ja -laskua sekä kuun vaihetta.

Niin teki tuokin. Se oli tehty pronssista, se mahtui puulaatikkoon, käänsit sitä kahvalla, ja se putosi kauppalaivan mukana kaksituhatta vuotta sitten ja makasi merenpohjassa, kunnes jotkut sienisukeltajat jäivät kiinni huonolla säällä.

Vuotuinen päivänvalon vaihtelu