Paikallinen aika nyt: Ateena

Päivänvalo vuoden mittaan: Ateena

Tiesitkö?

Ateena omistaa 2 000 vuotta vanhan tietokoneen, jota kukaan ei huomannut vuoteen

Kreikassa on noin 120 miljoonaa oliivipuuta.

Väkiluku on noin 10,4 miljoonaa. Tämä tarkoittaa yksitoista tai kaksitoista puuta kreikkalaista kohden. Noin 450 000 perhettä on riippuvainen oliiviöljystä ensisijaisena tai toissijaisena tulonlähteenä. Oliiviöljyn osuus maan koko maataloustuotannon arvosta on noin 9 %, kaikesta viennistä 2–3 % ja elintarvikeviennistä 20 %.

Sitten tilasto, jota kaikki toistavat – ja tästä asia muuttuu kiinnostavaksi.

Jatkuvasti saa lukea, että kreikkalaiset kuluttavat enemmän oliiviöljyä henkilöä kohden kuin kukaan muu maan päällä – yleensä 20 litraa vuodessa, joskus 24 litraa. Se on hieno luku, ja sitä näkee kaikkialla.

Kansainvälinen oliivineuvosto, joka tätä todella mittaa, arvioi Kreikan kulutuksen asukasta kohden 9,3 kiloa maaliskuun 2025 tilastoissaan. Euroopan komission mukaan se oli 17,9 kiloa vuonna 2011/2012. Kreikkalainen oliiviöljyalan julkaisu arvioi hieman yli seitsemän litraa satovuodelle 2025–2026 – kaksi litraa vähemmän kuin kaksi vuotta aiemmin – ja sanoo selvästi, että kreikkalaiset eivät ehkä enää käytä enemmän oliiviöljyä henkilöä kohden kuin kukaan muu, tekivätpä he niin ennen tai eivät.

Rehellinen versio on siis: Kreikka on edelleen ensimmäinen tai lähellä sitä, määrä laskee kovaa vauhtia ja laajalti kiertävä luku on suunnilleen kahdesta kolmeen kertaa nykyinen mitattu.

Vertailun vuoksi: amerikkalaiset kuluttavat noin litran vuodessa. Pienentynytkin Kreikan luku on seitsemän kertaa suurempi.

Ateena ei ole kaupunki, joka kiirehtii lopullisiin lukuihin.

Vuonna 1900 Symin saaren pesusienisukeltajat olivat matkalla Pohjois-Afrikkaan, kun myrsky pakotti heidät suojaan Antikytheran, Kreetan ja Peloponnesoksen välisen kallioisen saaren edustalle. He sukelsivat katsomaan ympärilleen ja löysivät noin 45 metrin syvyydestä roomalaisaikaisen hylyn, jonka ympärillä oli pronssi- ja marmoripatsaita.

Kreikan hallitus järjesti hylyn tyhjennyksen. Seuraavan vuoden aikana nostettiin upeita esineitä – Antikytheran efebi, Filosofin pää, amforoita, koruja, lasia – ja kaikki vietiin Ateenan kansalliseen arkeologiseen museoon.

Löytyi myös ruostunut pronssipala, joka oli suunnilleen suuren kirjan kokoinen. Kukaan ei katsonut sitä tarkasti. Se lojui museon nurkassa.

17. toukokuuta 1902 arkeologi Valerios Stais huomasi, että möhkäle oli kuivunut ja haljennut ja että sen sisällä oli hammaspyörä.

Antikythera-mekanismi rakennettiin noin 150–100 eKr. Se on kammella käytettävä pronssinen laskin ja maailman vanhin tunnettu analoginen tietokone. Se seurasi Aurinkoa ja Kuuta, jäljitteli Kuun epätasaista liikettä epäkeskisen hammaspyörän ja tapin avulla, ennusti auringon- ja kuunpimennyksiä saros-jakson perusteella, laski 19-vuotista metonista kalenteria, näytti viiden antiikin aikana tunnetun planeetan sijainnit ja laski aikaa panhelleenisten kisojen neljän vuoden kierrossa, olympialaiset mukaan lukien.

Vain noin kolmasosa siitä on säilynyt, nyt 82 palasena, mukaan lukien 30 ruostunutta hammaspyörää. Suurimmassa hammaspyörässä oli 223 hammasta, joista jokainen viilattiin käsin.

Mekaaniselta monimutkaisuudeltaan vastaavaa laitetta ei ilmestyisi missään maailmassa noin 1 400 vuoteen.

Ja sisällä oli vielä yksi asia. Kun mekanismi kuvattiin vuonna 2005 tarkalla tietokonetomografialla, se paljasti tuhansia pieniä kreikkalaisia merkkejä, jotka oli kaiverrettu hammaspyörien väliin – pronssiin kirjoitettu ohjekirja, jota kukaan ei ollut lukenut kahteentuhanteen vuoteen.

Kello: Käytät tällä hetkellä laitetta, joka näyttää kellonajan kaupungeissa ympäri maailmaa, seuraa auringonnousua ja -laskua sekä kuun vaihetta.

Niin teki tuokin. Se oli pronssia, se mahtui puulaatikkoon, sitä käytettiin kammesta, ja se upposi kauppalaivan mukana kaksituhatta vuotta sitten ja makasi merenpohjassa, kunnes muutama pesusienisukeltaja joutui huonon sään yllättämäksi.