Paikallinen aika nyt: Praha

Päivänvalo vuoden mittaan: Praha

Tiesitkö?

Praha rakensi kellon, joka ei suostu valitsemaan, mitä aika tarkoittaa

Tšekki on sijoittunut maailman ensimmäiseksi oluenkulutuksessa henkilöä kohden joka vuosi vuodesta 1993 lähtien. Maa on perustettu vuonna 1993.

Luku vaihtelee riippuen vuodesta ja siitä, kuka laskee – viimeaikaiset arviot liikkuvat noin 121–150 litraa henkilöä kohden vuodessa, mikä vastaa noin 240–300 puolen litran lasia vuodessa jokaista maan miestä, naista ja lasta kohden. Kulutus on laskenut kaksi vuosikymmentä, ja silti Tšekki on yhä selvästi ensimmäinen. Vain Itävalta ja Saksa ovat koskaan päässeet lähelle, eikä kumpikaan ole mennyt ohi.

Prahalla on myös hyvät perusteet väittää aiheuttaneensa koko tilanteen. Pilsner – vaalean kultainen lager, joka muodostaa nykyään suurimman osan maailmanlaajuisesti juotavasta oluesta – keksittiin vuonna 1842 Plzeňissä, noin kahdeksankymmenen kilometrin päässä.

Samaan aikaan kaupunki on kuusisataa vuotta pitänyt käynnissä Orlojia, kelloa, joka näyttää neljää erilaista aikaa – maassa, joka on ollut yhden tietyn maailmanlaajuisen tilaston kärjessä jokaisena olemassaolonsa vuonna.

Orloj on toiminut Prahan vanhan kaupungintalon eteläseinällä vuodesta 1410 lähtien, ja sen rakensi kelloseppä Mikuláš Kadaňilainen yhdessä tähtitieteilijä Jan Šindelin kanssa. Se on maailman vanhin edelleen toiminnassa oleva tähtitieteellinen kello, ja suurin osa sen sisällä olevasta raudasta on alkuperäistä.

Joka tunti aukeaa kaksi luukkua. Kaksitoista apostolia kulkee ohi pareittain. Kuoleman, turhamaisuuden ja ahneuden hahmot liikkuvat heidän rinnallaan. Kultainen kukko laulaa, kello lyö, ja kaikki on ohi noin 45 sekunnissa. Väkijoukkoja on kokoontunut aukiolle sitä varten yli kahdensadan vuoden ajan.

Esitys ei silti ole se merkittävin osa. Kellotaulut ovat.

Kello: Orloj näyttää samanaikaisesti neljä täysin erilaista päivän mittausjärjestelmää.

Vanha böömiläinen aika, jossa päivä alkaa auringonlaskusta. Samaa periaatetta noudatti osmanien Istanbul – gurubi-aikaa – kunnes siitä luovuttiin lailla vuonna 1926.

Babylonialainen aika, jossa päivä alkaa auringonnoususta ja valoisat tunnit on jaettu kahteentoista riippumatta siitä, kuinka pitkä päivä todellisuudessa on, joten tunti kesäkuussa on pidempi kuin tunti joulukuussa. Myös swahilin aika Nairobissa ja etiopialainen kello Addis Abebassa aloittavat päivän auringonnoususta, mutta tunnit ovat vakiomittaisia.

Keski-Euroopan aika, jota näyttää auringon muotoinen osoitin. Nykyaikainen järjestelmä: vakiomittaiset tunnit keskiyöstä laskettuina.

Sideerinen aika, joka mitataan tähtien eikä auringon mukaan ja jonka vuorokausi on hiukan aurinkovuorokautta lyhyempi.

Lisäksi auringon ja kuun sijainti eläinradalla, kuun vaihe sekä kalenteritaulu, joka näyttää vuoden päivän ja pyhimysten juhlapäivät, joiden mukaan keskiaikaisten markkinoiden ajankohdat aikoinaan määräytyivät.

Yksi kellotaulu, neljä vastausta kysymykseen, milloin päivä alkaa – kaikki käynnissä yhtä aikaa, kaikki oikein.

Muualla tässä sarjassa kaupungit väittelivät näistä järjestelmistä ja valitsivat yhden. Istanbul valitsi keskiyön ja sääti siitä lain. Nairobi pitäytyi auringonnousussa. Praha yksinkertaisesti rakensi koneen, joka näyttää ne kaikki ja antaa katsojan päättää.

Se oli vähällä tuhoutua. Toukokuussa 1945 Prahan kansannousun aikana vanhaa raatihuonetta tulitettiin ja kello paloi; monet hahmot ja kalenteritaulu tuhoutuivat. Se oli hiljaa kolme vuotta, kunnes Vojtěch Sucharda rakensi mekanismin uudelleen ja veisti uusia apostoleja.

Praha sijaitsee 14,4° itäistä pituutta ja noudattaa Keski-Euroopan aikaa, joka perustuu 15. pituuspiiriin. Kaupungin kello on vain parin minuutin päässä sen omasta auringosta – se on koko sivuston tarkimmin sijoittuneita paikkoja.

Kaupunki, joka rakensi muistomerkin ajatukselle, että aika on tulkinnan asia, sattuu näyttämään aivan sen vieressä seinällä lähes täydellistä aikaa.