Tiesitkö?
Kaupunki, joka julkaisi päivämäärän, jolloin vesi loppuisi
1. Vuoden 2018 alussa Kapkaupunki kertoi neljälle miljoonalle ihmiselle tarkalleen, minä päivänä hanat suljetaan.
He kutsuivat sitä Nollapäiväksi. Se määriteltiin hetkeksi, jolloin kaupungin patojen täyttöaste laskisi 13,5 prosenttiin – silloin vesijakelu rajattaisiin vain sairaaloihin ja muihin välttämättömiin palveluihin, ja kaikki muut jonottaisivat vettä 200 jakelupisteessä.
Kolmen peräkkäisen huonon sadevuoden jälkeen patojen täyttöaste oli laskenut 25 prosenttiin tammikuun 2018 loppuun mennessä.
2. Annos oli 25 litraa päivässä. Tavoite sen välttämiseksi oli 50.
Tyypillinen kaupunkilainen kuluttaa noin 200 litraa päivässä. Kapkaupunki pyysi asukkaitaan elämään 50:llä. Se on alhaisin kulutustavoite, joka on koskaan asetettu minkään kuivuuden aikana missään, ja se vastaa WHO:n vähimmäismäärää terveyden ja turvallisuuden ylläpitämiseksi. Itse nollapäivänä määrä olisi pudonnut 25 litraan, joka olisi haettava ja kannettava kotiin käsin.
3. Kaupunki laittoi lähtölaskennan moottoritielle.
Moottoriteillä olevat elektroniset taulut, joita tavallisesti käytettiin liikennetiedotuksiin, näyttivät kuinka monta päivää vettä kaupungissa oli jäljellä. Julkisella seurantasivulla julkaistiin viikoittain patojen täyttöasteet. Koko kaupungin kattavan kartan avulla kotitaloudet saattoivat verrata kulutustaan naapureidensa kanssa. Viikoittainen vesiraportti nousi puheenaiheeksi radiossa ja päivällispöydissä.
4. Ja sitten päivämäärä alkoi siirtyä.
Nollapäivä ennustettiin ensin huhtikuulle. Sitten se lyötiin lukkoon: 12. huhtikuuta 2018. Sen jälkeen siirrettiin 11. toukokuuta. Sen jälkeen 4. kesäkuuta. Sitten 9. heinäkuuta.
Kesäkuussa 2018 alueella satoi ensimmäistä kertaa neljään vuoteen keskimääräisen verran, patojen pinnat nousivat ja kaupunki perui nollapäivän toistaiseksi.
Siihen mennessä kapkaupunkilaiset olivat vähentäneet vedenkäyttöään lähes 60 % vuoden 2015 tasosta, ja kaupungin asukaskohtainen kulutus oli yksi maailman suurkaupunkien alhaisimmista.
Kello: Etelä-Afrikassa on yksi aikavyöhyke, UTC+2, joka perustuu 30. itäiseen pituuspiiriin. Johannesburg sijaitsee lähellä tätä linjaa, ja sen kello poikkeaa omasta aurinkoajasta vain noin kahdeksan minuuttia.
Kapkaupunki sijaitsee 18,4° itäistä pituutta – lähes kaksitoista astetta 30. pituuspiiristä länteen – joten sen kello käy noin 46 minuuttia oman aurinkonsa edellä. Sama maa, sama kello, 38 minuutin ero siinä, mitä kello todellisuudessa tarkoittaa.
Joten: kaupunki ajoitti oman katastrofinsa, julkaisi päivämäärän, näki sen siirtyvän neljästi ja perui sen sitten – saamalla neljä miljoonaa ihmistä käyttämään alle puolet siitä vedestä, jonka he olivat käyttäneet kolme vuotta aiemmin.
Lähteet
- Northeastern Global Resilience Institute (patojen täyttöaste laski 25 prosenttiin tammikuun 2018 loppuun mennessä; Day Zero määritetty 13,5 prosentin kapasiteetiksi; 25 litraa henkilöä kohden 200 jakelupisteessä; 12. huhtikuuta 2018)
- ScienceDirect, Brühl & Visser (tavoite 50 litraa per henkilö per päivä 2016–2018 kuivuuden aikana – alhaisin tavoite, joka on koskaan asetettu kuivuudelle; WHO:n vähimmäisvaatimusten noudattaminen)
- Grist (jäljellä olevien vesipäivien määrä valtateiden sähköisissä merkeissä; viikoittaiset patoraportit; koko kaupungin kulutuskartta; ensimmäinen keskimääräinen sademäärä neljään vuoteen kesäkuussa 2018)
- Princeton Successful Societies (noin 60 % laskua vuoden 2015 tasosta; yksi alhaisimmista asukasta kohti lasketuista kulutusluvuista maailmassa)
- AP/Fox News (päivämäärä siirretty 12. huhtikuuta 11. toukokuuta, 4. kesäkuuta ja 9. heinäkuuta)
- National Geographic Education (väkiluku neljä miljoonaa; tyypillinen kaupunkikulutus on ~200 litraa)
- Pituuspiirilaskelma: Kapkaupunki 18,4° I ja Johannesburg 28,0° I, UTC+2 pituuspiiri 30° I